On tunnettua, että stressillä on rooli monissa yleisissä lemmikkien käyttäytymisongelmissa sekä useissa yleisissä sairauksissa. Stressi voidaan luonnehtia reaktioksi koettuun uhkaan, vaaraan tai hallinnan menetykseen. Stressireaktio on synnynnäinen reaktio, jonka tarkoituksena on suojella yksilöä valmistamalla kehoa taistelemaan tai pakenemaan. Monet stressin fyysisistä ja käyttäytymiseen liittyvistä vaikutuksista ovat lyhyellä aikavälillä hyödyllisiä, mutta niistä tulee haitallisia, jos stressin aiheuttajaa ei poisteta ja reaktio jatkuu. Stressireaktiolle on ominaista täydellinen muutos kehon toimintatavoissa. Kun keho havaitsee uhkan, autonominen hermosto aktivoi sympaattisen hermoston. Sympaattinen hermosto vastaa taistele tai pakene -reaktiosta, jolle on ominaista hormonien vapautuminen, jotka laukaisevat sarjan fyysisiä muutoksia. Näihin muutoksiin kuuluvat sykkeen, verenpaineen ja hengityksen nousu sekä verensokerin nousu ja immuunijärjestelmän heikkeneminen.
Kissat, toisin kuin muut lemmikit, eivät usein ilmaise tunteitaan ulospäin; sen sijaan ne hiljenevät ja vetäytyvät, kun ne tuntevat olonsa ahdistuneiksi. Kissat joskus piiloutuvat, kun ne tuntevat olonsa ahdistuneiksi tai stressaantuneiksi. Tämä on niiden tapa käsitellä tilannetta ja yrittää saada itsensä tuntemaan olonsa turvalliseksi. Jos kissasi piiloutuu tavallista enemmän, se voi olla merkki siitä, että se on ahdistunut tai stressaantunut. Yritä tarjota sille turvallinen ja hiljainen piilopaikka ja vältä häiritsemästä sitä, kun se on piilopaikassaan. Omistajien on oltava tietoisia stressin oireista voidakseen auttaa kissojaan. Kissat voivat stressaantua helposti kovista äänistä ja ympäristössään liikkuvista ihmisistä. Jos huomaat, että kissasi piiloutuu paljon tai ei leiki ja siistiydy yhtä paljon kuin tavallisesti, se saattaa kokea stressiä.
Kissan kehossa on useita fysiologisia mekanismeja, jotka hallitsevat stressiä. Esimerkiksi lisämunuainen tuottaa kortisolihormonia stressin vaikutuksesta. Kortisoli säätelee kehon stressivastetta ja voi auttaa kehoa toipumaan stressistä. Myös hermostolla on rooli stressivasteessa. Sympaattinen hermosto vastaa kehon "taistele tai pakene" -reaktiosta. Tämä reaktio on selviytymismekanismi, joka auttaa kehoa selviytymään vaarallisista tilanteista. Kun keho on stressaantunut, sympaattinen hermosto nostaa sykettä ja verenpainetta ja vähentää veren virtausta ruoansulatusjärjestelmään. Parasympaattinen hermosto vastaa kehon "lepo ja sulatus" -reaktiosta. Tämä reaktio auttaa kehoa toipumaan stressistä ja palaamaan rentoutuneen tilaan. Myös umpieritysjärjestelmällä on rooli stressissä. Hypotalamus on osa aivoja, joka säätelee umpieritysjärjestelmää. Hypotalamus vastaa hormonien vapauttamisesta, jotka säätelevät kehon stressivastetta. Stressityyppejä on useita erityyppisiä. Akuutti stressi on lyhytaikainen stressireaktio, joka ilmenee reaktiona tiettyyn tapahtumaan. Tällainen stressi ei yleensä ole haitallista ja voi olla jopa hyödyllistä, sillä se voi auttaa kehoa selviytymään vaarallisesta tilanteesta.