Koirien suun kasvaimet edustavat merkittävää osaa koirien syövistä, ja ne muodostavat 6–7 prosenttia kaikista tapauksista. Nämä kasvaimet voivat syntyä useista suun rakenteista ja ovat usein pahanlaatuisia. Tässä artikkelissa tarkastellaan neljää yleistä koirien suun kasvainten tyyppiä: pahanlaatuista melanoomaa (MM), levyepiteelikarsinoomaa (SCC), fibrosarkoomaa (FSA) ja akantomatoottista ameloblastoomaa (AA), ja annetaan tietoa niiden kliinisestä esityksestä, diagnoosista ja hoitovaihtoehdoista.
Yleisiä koiran suun kasvaimia
- Pahanlaatuinen melanooma (MM):
- Sijainti ja käyttäytyminen: Aggressiivinen, korkea uusiutumis- ja etäpesäkkeiden määrä (jopa 80 prosenttia).
- Ennuste: Suojautunut aggressiivisen luonteen ja suuren metastaattisen potentiaalin vuoksi.
- Hoito: Laaja poisto, johon voi liittyä alaleuan tai yläleuan poisto. Lisähoitoihin voivat kuulua sädehoito ja immunoterapia, kuten Oncept-melanoomarokote.
- Levyepiteelikarsinooma (SCC):
- Sijainti ja käyttäytyminen: Yleisesti alaleuan rostraalisella alueella, usein luuhun tunkeutuva.
- Ennuste: Hyvä tai erinomainen täydellisellä poistolla, alhaisempi etäpesäkkeiden määrä (jopa 30 prosenttia).
- Hoito: Kirurginen poisto on ensisijainen menetelmä, ja joissakin tapauksissa on mahdollista käyttää sädehoitoa ja kemoterapiaa.
- Fibrosarkooma (FSA):
- Sijainti ja käyttäytyminen: Tyypillisesti sijaitsee yläleuan ikenen tai kovan kitalaen alueella; paikallisesti invasiivinen, etäpesäkkeiden määrä on pienempi.
- Ennuste: Vaihteleva, parempi täydellisellä poistolla.
- Hoito: Aggressiivinen leikkaus, usein yhdistettynä adjuvanttiin sädehoitoon.
- Akantomatoottinen ameloblastooma (AA):
- Sijainti ja käyttäytyminen: Yleensä esiintyy alaleuan rostraalisella alueella; hyvänlaatuinen, mutta paikallisesti invasiivinen.
- Ennuste: Erinomainen täydellisen kirurgisen poiston kanssa.
- Hoito: Kirurginen poisto, johon usein liittyy mandibulektomia tai maxillectomia.
Koiran suun kasvainten diagnosointi ja levinneisyysaste
Tarkan diagnoosin saaminen on ratkaisevan tärkeää tehokkaan hoidon kannalta. Ohutneulanäyte voi antaa alustavan diagnoosin, mutta lopullisen diagnoosin tekemiseksi tarvitaan usein viiltobiopsia histopatologiaa varten. Kuvantaminen, kuten TT-kuvaus, on välttämätöntä kasvaimen laajuuden ja levinneisyyden arvioimiseksi TNM-järjestelmää käyttäen kasvaimen koon ja metastaattisen tilan luokittelemiseksi.
Hoito ja ennuste
Koirien suun kasvainten hoitostrategiat vaihtelevat kasvaimen tyypin ja vaiheen mukaan:
- Kirurginen poisto: Useimpien suun kasvainten ensisijainen hoito, jonka tavoitteena on täydellinen poisto.
- Sädehoito: Käytetään joko adjuvanttina tai leikkauskelvottomien kasvainten hoitoon.
- Kemoterapia ja immunoterapia: Vaihtoehtoja tietyille kasvaintyypeille, erityisesti silloin, kun leikkaus ei ole mahdollinen tai jos kyseessä on etäpesäke.
Kunkin kasvaintyypin ennuste riippuu useista tekijöistä, mukaan lukien diagnoosivaihe, kasvaintyyppi ja hoidon tehokkuus.
Johtopäätös
Koirien suukasvainten hoito vaatii tarkan diagnoosin, asianmukaisen levinneisyysasteen määrityksen ja räätälöityjen hoitostrategioiden yhdistelmän. Vaikka kirurginen poisto on edelleen hoidon kulmakivi, eläinlääketieteellisen onkologian edistysaskeleet, kuten sädehoito, kemoterapia ja immunoterapia, tarjoavat toivoa pidemmästä elämänlaadusta ja selviytymisestä. Säännölliset eläinlääkärin tarkastukset ja suun muutosten nopea huomiointi ovat välttämättömiä näiden kasvainten varhaisessa havaitsemisessa ja tehokkaassa hoidossa.